Huono-osaisuus näkyy eläinsuojelussa Hämeenlinnassa – Pari tonnia ruoka-apua lemmikeille loppui viikossa

Hämeenlinnassa eläinten kaltoinkohtelu on vähentynyt, kerrotaan eläinsuojeluyhdistyksestä. Lisääntynyt köyhyys heijastuu kuitenkin myös eläinsuojelutyöhön. Seudulla suurimman ongelman aiheuttavat vapaana kulkevat kissat, jotka lisääntyvät keskenään.

Kissa
Hämeenlinnan eläinsuojeluyhdistys tekee eniten töitä kissojen parissa. Loukutetut kissat päätyvät alueella Kissakoti Kattilaan tai Eläinhoitola Hepuliin, jossa Hämeenlinnan löytöeläinten tilapäinen hoito järjestetään virallisesti. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / Arkisto

Kun Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistys jakoi keväällä lemmikkien ruokaa vähävaraisille, palaute pysäytti. Tarve oli kova.

Eräs ruoka-apua hakenut nainen kertoi, kuinka koiralle saadun ruuan takia hänellä oli nyt varaa ostaa ruokaa myös itselleen.

– Eläin voi olla ainoa, joka ei jätä, tuomitse tai hylkää ihmistä. Näissä tapauksissa eläimen hyvinvointi menee kaiken edelle, myös oman jaksamisen ja ruuan. Että lemmikki saisi kunnon ruuan ja pysyisi hyvissä elinvoimissa, kertoo Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Merituuli Stenberg.

Viimeksi huhtikuussa yhdistys sai paikallisille järjestöille jaettavaksi rekallisen lemmikinruokaa, noin kaksi tuhatta kiloa. Se loppui viikossa.

Yhteensä yhdistys on jakanut vähävaraisille neljä rekallista lemmikinruokaa, useita tuhansia kiloja. Puhelimet ovat käyneet kuumina. Apua tarvitsevia olisi enemmän, kuin on mahdollista auttaa.

Ruoka-apua ja leikkaustapahtumia

Ihmisten lisääntynyt osattomuus ja pahoinvointi näkyy myös lemmikkieläinten kohtelussa, kertoo Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.

Usein ongelmana on se, ettei omistajalla ole rahaa eläimen terveydenhoitoon tai laadukkaaseen ruokaan. Sama ilmiö näkyy Merituuli Stenbergin mukaan Hämeenlinnassa.

– Se on niin surullista. Kun ihminen voi huonosti, myös eläin kärsii.

Ruokalahjoitukset vähävaraisten lemmikeille ovat osa yhdistyksen ennaltaehkäisevää työtä. Tarkoitus on estää eläinten huonoa kohtelua ja hoidon laiminlyöntiä.

Ennaltaehkäisyä ovat myös yhdistyksen leikkaustapahtumat, joita on ollut tähän mennessä kaksi Iittalassa. Kissat rokotetaan, sirutetaan ja leikataan eli steriloidaan. Yhdistys osallistuu kuluihin lahjoitusten turvin, ja viimeksi lemmikinomistajalle jäi maksettavaa alle 40 euroa.

– On pienempi kynnys tuoda kissa leikattavaksi, kun hinta ei ole toista sataa euroa. Näin yritämme vähentää ei-toivottujen pentujen syntymistä nimenomaan ulkona liikkuvilla kissoilla, Stenberg sanoo.

Vapaana kulkevat kissat kannattaa steriloida

Leikkaamattomista kissoista syntyvät kissapopulaatiot ovat Merituuli Stenbergin mukaan isoin ongelma Hämeenlinnan eläinsuojelussa.

Populaatioita syntyy, kun leikkaamattomat kissat kohtaavat luonnossa. Ne voivat olla hylättyjä kesäkissoja tai luonnossa vapaana viihtyviä kotikissoja. Jos ei-toivotut pennut jatkavat lisääntymistä, kierre voi jatkua sairaisiin yksilöihin asti.

– Hämeenlinna on iso paikka, johon kuuluu pienempiä vanhoja kaupunkeja ja kuntia aina Rengosta Iittalaan. Populaatiot ovat kompastuskivemme. Ei tarvitse olla kuin kaksi vapaaksi kulkemaan päästettyä kissaa, jotka kohtaavat, niin populaatio on valmis syntymään, Stenberg kertoo.

Leikkauskampanjoiden lisäksi yhdistys on tehnyt esitteen siitä, miksi kissa kannattaa leikata. Siinä murretaan monia leikkaamiseen liittyviä myyttejä.

– Moni luulee, että maalla hiirikissa lakkaa hiirten saalistamisen leikkauksen jälkeen. Näitä vanhoja uskomuksia olemme koittaneet muuttaa.

Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistyksellä on reilu sata vapaaehtoisjäsentä. Heistä muutama kymmenen osallistuu myös luonnossa kulkevien kissojen loukuttamiseen, jotta populaatioiden synty ja kasvu saataisiin pysäytettyä.

Syksyisin niitä on niin paljon, ettei kaikkiin ehdi edes osallistua. Loukuttajia kaivattaisiin lisää.

“Enää ei vaieta”

Yhä suurempi osuus eläinsuojeluvalvonnan tarkastuksista kohdistuu lemmikkieläinten pitoon. Viime vuonna lemmikkieläinkohteisiin tehtiin aikaisempia vuosia enemmän epäilyyn perustuvia eläinsuojelukäyntejä, kertoo Ruokaviraston tuore raportti.

Suurin osa tarkistuksista on viime vuosina kohdistunut lemmikkieläinkohteisiin, kun tuotantoeläinkohteiden tarkastusten määrä ei ole kasvanut vuoden 2015 jälkeen ja aleni edellisvuodesta 500 tarkastuksella.

Toimenpiteisiin ryhdyttiin vuonna 2018 huomattavasti useammin lemmikkikohteissa kuin tuotantoeläinkohteissa. Lemmikkieläimillä kiireellisiä toimenpiteitä oli 653 kappaletta, kun tuotantoeläimillä niitä oli 121. Lemmikkieläinten pitäjille kieltoja ja määräyksiä on viime vuosien aikana annettu joka neljännellä tarkastuksella ja kiiretoimenpiteisiin on ryhdytty joka kymmenennellä tarkastuksella.

Merituuli Stenbergin mielestä Hämeenlinnassa kotieläimiä kohdellaan nyt pääasiassa hyvin.

– Tilanne on ollut joskus tosi paljon huonompi. Lemmikeillä on paremmat oltavat kuin ennen. Mielestäni kaltoinkohtelut ovat vähentyneet.

Stenberg uskoo, että ihmisillä on nykyään enemmän tietoa eläinten hyvinvoinnista. Myös sillä on ollut vaikutusta, että vakavista eläinsuojelurikkomuksista uutisoidaan ahkerasti.

– On hyvä, että ikävistä tapauksista kerrotaan. Enää ei vaieta, vaan laiminlyönnit tuodaan ihmisten tietoon. Se vaikuttaa ihmisiin positiivisesti. Menee alitajuntaan, että eläinten kohtelu kaltoin on väärin. Hämeen Sanomat - HäSa

Eläinsuojeluvalvonta

Vuonna 2018 eläinsuojeluvalvonnan tarkastusten määrä ylitti ensimmäistä kertaa 6500 tarkastuskäynnin rajan.

Näistä 30 prosenttia johti toimenpiteisiin. Kieltoja tai määräyksiä annettiin 1944 kohteessa.

Tuotantoeläimiin kohdistuneiden tarkastusten määrä oli pienempi kuin kolmena edellisenä vuotena, mutta lemmikkieläimiin kohdistuneiden tarkastusmäärien jatkuva kasvu piti tarkastusten kokonaismäärän korkeana.

Lemmikkieläinkohteiden tarkastuksissa on 2010-luvulla annettu kieltoja tai määräyksiä 24–33 prosentissa tarkastuksista, kun kiireellisiin toimenpiteisiin on ryhdytty 8–14 prosentissa tarkastuksista.

Tuotantoeläinten osalta kieltoja ja määräyksiä on viime vuosina annettu noin 40 prosentilla epäilytarkastuksista, mutta kiiretoimenpiteisiin joudutaan vain harvoin (3–5 prosenttia tarkastuksista).

Puutteiden syyt

Lemmikkieläintenpidon ongelmissa syy on usein ihmisten tietämättömyys eläinten tarpeista.

Lemmikkien kohdalla vakavissa eläinsuojelutapauksissa taustalla on usein myös uupumusta sekä sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia.

Tuotantoeläinten pidossa tyypillisiä syitä puutteille voivat olla muun muassa turtuminen omiin toimintatapoihin, oman jaksamisen väärinarviointi, säännösten noudattamisen kalleus sekä alan lisääntyneet tuottavuusvaatimukset.

Myöskään uusia lakisääteisiä vaatimuksia koskevien siirtymäaikojen päättymiseen ei aina osata varautua riittävän ajoissa.

Lähde: Ruokavirasto: Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2018