Muutosflow vai rutiini-ansa?

Ihminen on hyvin mukautuvainen ja joustava. Liiankin, jos minulta kysytään. Ihminen tottuu sietämään huonoa oloa työpaikalla, parisuhteessa, koiran kanssa ja se tuntuu jopa tutulta ja turvalliselta, kun taas muutos tuntuu kauhistuttavalta ja vieraalta. Muutos on väistämätöntä elämässä. Kaikki muuttuu, kaiken aikaa. Juuri kun olet tottunut siihen, että lähikauppasi vaihtui S-marketista Saleksi, se vaihtuukin takaisin S-marketiksi. Kun kaupassa on vaihdettu tavaroiden paikkaa, se ärsyttää, koska useimmiten meillä on kiire ja olisimme vaan nopeasti hakeneet kahvipaketin tutulla rutiinilla ja yhtäkkiä ne onkin pitänyt siirtää ja pitää sinkoilla ympäri kauppaa etsimässä. Vähempikin hermostuttaa kiireessä.

Koirat_postaa_talvella

Olen pyrkinyt muuttamaan omaa suhdettani muutokseen. Vaikka vanha, tuttu ja turvallinen olisi ollut hyvääkin, voihan tulossa olla jotain vielä parempaa. Aina kun suljemme edellisen oven, saamme jossain avata uuden. Yleensä muutos vielä tarjoutuu siinä kohtaa, kun jonkinlaista tyytymättömyyttä on jo ollut ilmoilla. Siltikin meidän tekee ajoittain mieli ripustautua vanhaan ja vastustaa uutta.

Olen pyrkinyt rikkomaan omia rutiinejani ja opettelemaan aika ajoin pois rutiineista, kun huomaan niitä syntyneen. Toki arjessa on tietyt rutiinit ja etenkin näin lapsiperheessä ne ovat tuikitarpeellisiakin. Kuten ruokailu-ajat, nukkumaanmeno, läksyjen teko koulusta tultua jne. Olen kuitenkin huomannnut, että rutiinienkin avulla saatamme aiheuttaa itsellemme kiireen ja suoritusmielentilan. Kiire onkin aikamme suurin kirous ja se tarttuu myös koiraan. Ja se tarttuu lapsiin, vaikka lapsilla ja koirilla ei ole itsellään kiirettä minnekään. Vaikka ihmiset harrastavat kiireensä vastapainoksi joogaa, itsetutkiskelua, mindfullnesia ja muita rauhoittumiseen ja läsnäoloon tähtääviä harrastuksia, koirat ja lapset ovat ajassamme kaiken aikaa levottomampia. Jos tätä asiaa pysähtyy ajattelemaan, niin voiko pysähtyminen olla harrastus? Juokset viime tipassa joogatunnille, vaihdat vaatteet syke korkealla koska olit muutaman minuutin myöhässä ja säntäät saliin anteeksi pyydellen. ”Ihanaa, kun saan vihdoin rauhoittua.” Ja tunnin jälkeen on kiire laittamaan lapsille päivällistä ja koirakin on vielä viemättä, pyykkikone pitää laittaa pyörimään ja valmistautua huomiseen työpäivään. Lapset ja koirat ovat meille tässä mittareita, koska heillä on kaikki herkkyys edelleen tallella. Itse kadotamme tuon herkkyyden ajan mittaan, koska yhteiskunta kasaa päällemme normeja ja odotuksia, kasvatus luo tietynlaiset odotukset ja moni aikuinen suorittaa elämää, jota kuvittelee että kuuluu elää.

Anu

Talvi_aurinko

Muutosflow on siis oikeastaan tässä hetkessä elämistä, tämän hetken hyväksymistä sellaisena kuin se tulee. Niinhän koirat elävät koko ajan ja ovatkin meille loistavia opettajia läsnäolon ja mindfullnesin suhteen. Koira keskittyy vain olennaiseen, vain siihen hetkeen. Se on koska tahansa valmis muutokseen, kunhan sinä olet.

Kurkkaa Hundaamon Mentorointi-illat ja lähde pohtimaan omaa pysähtymistäsi!