Koiranelämää

Olin taannoin lomailemassa Lontoossa ja väistämättä kiinnitin siellä huomiota paikalliseen koirakulttuuriin. Koirat olivat järjestään vapaana, omistajat kulkivat keskustellen ystäviensä kanssa, ajatuksiinsa uppoutuneina tai puhelimeen puhuen ja koirat jolkottelivat perässä. Välillä niille heitettiin pallo tai keppi ja sen jälkeen matka taas jatkui. Omistaja saattoi pysähtyä juttelemaan toisen koiranomistajan kanssa ja koirat nuuskivat hetken toisiaan tai juoksentelivat vähän ja sitten matka taas jatkui. Omistaja saattoi piipahtaa pieneen kivijalkamyymälään ja jättää koiran nököttämään kadulle ja siinä se koira istui omistajan palatessakin vaikka olikin ilman hihnaa. Kiinnitin huomiota siihen, kuinka koirat eivät kiinnittäneet huomiota mihinkään. Ne olivat rentoja ja hyvässä mielentilassa. Pyörät, autot, mopot, skeittilaudat ja myös toiset koirat saivat mennä ohi ilman seremonioita tai sen kummempia toimenpiteitä. Koko lomani aikana en nähnyt ainuttakaan "ongelmakoiraa" vaikka todella yritin.

Koira_viljapelto

Meillä suomessa lähtökohta koiran kanssa elämiseen tuntuu olevan jo kierossa. Koiria on enemmän kuin koskaan, niihin käytetään rahaa enemmän kuin koskaan, niitä inhimillistetään enemmän kuin koskaan ja ongelmia koirien kanssa on enemmän kuin koskaan. Toisaalta koira on monelle enemmän kuin koira ja kuitenkin koiranomistaja törmää heti ensimetreillä moneen lakiin ja säädökseen mitä koira EI saa tehdä ja mihin koiraa EI saa viedä. "Ennen rokotuksia ei olisi suotavaa liikkua "ihmisten ilmoilla", koiraa ei ole hyvä pitää vapaana koska se ei kuitenkaan tule luokse ja hyvä koiranomistaja sosiaalistaa pentunsa tutustumalla kaikkiin kulmakunnan koiriin ja aloittaa pentukurssin ja koiraharrastusuran heti pennun saapuessa kotin.

Koira
Kuvaaja: Katja Surkka

Suurin toiveeni on, että meillekin rantautuisi joskus ylisuorittamisesta vapautunut koirakulttuuri. Toivon, että koiran omistaminen ei olisi suoritus, eikä omistajuutta mitattaisi sillä kuka eniten ostaa, kouluttaa ja panostaa rahallisesti koiraansa. Harrastukset ovat hauskoja enkä vastusta niitä missään nimessä! Siltikin pennun tullessa taloon pitäisi osata vain olla. Elää normaalia elämää, eli unohtaa myös hetkittäin se ihana, kauan odotettu maailman suloisin koiranpentu. Käydä töissä ja omissa harrastuksissa, eikä ainoastaan maata lattialla ihastelemassa ja valokuvaamassa nukkuvaa pentua. Hyvä suhde luodaan olemalla ja elämällä, ei suorittamalla. Pentu tulee osaksi perhettä, mutta ajattelen, että pennun tulisi sopeutua perheen elämään eikä toisinpäin. Näin vältytään monilta tulevaisuuden ongelmilta. Suosittelisin pitämään pentua heti ensimmäisestä päivästä asti vapaana ja opettelemaan laumassa pysymistä silloin, kun pentu on vielä epävarma ja tukeutuu ihmisiin.

Koirat
Kuvaaja: Katja Surkka

Koirat_metsassa
Kuvaaja: Katja Surkka

Koira_2
Kuvaaja: Katja Surkka

Suosittelisin ottamaan pennun mukaan moneen paikkaan, kun haet puolisoa rautatieasemalta tai menet vierailulle kerrostaloon, käytä hissiä tai isomman pennun kanssa voit harjoitella portaita jos kotona ei sellaisia ole. Monet asiat ovat pennulle uusia: kaikuva rappukäytävä, liukas lattia, junien ääni, metalliset rappurallit, kolisevat kuorma-autot, ohi suhahtavat polkupyörät…mutta niihin totuttamisenkaan ei tarvitse olla suoritus. Pentu tottuu niihin, kun sen kanssa kuljetaan luontevasti eri paikoissa eikä tavallisista arjen tilanteista tehdä sen kummempaa erityistilannetta.

Iloinen_koira
Kuvaaja: Katja Surkka

Olen tehnyt työtä koirien parissa nyt kahdeksan vuotta ja miettinyt monesti, miksi meilä suomessa on niin valtavan paljon ongelmakoiria?  Nakkirallin luvatussa maassa jossa omistajan kehu ei suurimmalle osalle koirista ole yhtään mitään kun ne ovat tottuneet saamaan palkintoja kaikesta, aivan arkisista asioista.  Ihailen sellaista koiraelämää mitä Lontoossa pääsin seuraamaan. Toivon sen rantautuvat meillekin ja  siihen asti - elän omien koirieni kanssa mahdollisimman suorituksista vapaata elämää metsissä samoillen, kannon nokassa istuen ja katsellen, kun koirat tekevät omia koiramaisia juttujaan.