DreamPetStore

9 artikkeli(a)

Nouseva


Suomalaisesta eläinlääkärikoulutuksesta


Työpaikkanihan on siis Worldwide Veterinary Service International Training Center (WVS ITC Thailand). Training centerin puitteissa järjestämme kursseja Thaimaalaiselle ja Kaakkois-Aasialaisille eläinlääkäreille sekä länsimaisille eläinlääkäriopiskelijoille. Tähän mennessä meillä on ollut 3 ”Thaikurssia” ja 4 ”Overseas- kurssia”. Länsimaalaisia eläinlääkäriopiskelijoita on tähän mennessä ollut Australiasta, Englannista, Suomesta, Ruotsista, Espanjasta, Irlannista ja Itävallasta.

Eläinlääkärit

Kurssi on aina kahden viikon mittainen ja pääpaino on pieneläinkirurgiassa. Vaikka kirurgia on loppupeleissä aina samaa riippumatta siitä missä sitä tehdään (koska potilaan anatomia ja fysiologia on aina sama), se tapa tehdä asioita mikä länsimaisissa eläinlääketieteellisissä yliopistoissa ja yliopistosairaaloissa opetetaan on monella tapaa kaukana ”tosielämästä”: hyvin harva eläinlääkäriksi valmistunut päätyy loppujen lopuksi työskentelemään yliopistosairaalan tasoisissa olosuhteissa. Suurimmat erot ovat käytettävissä olevissa lääkkeissä, diagnostisten testien saatavuudessa ja hoitoon käytettävissä olevissa resursseissa. Resurssit voivat olla pienemmät yleisistä olosuhteista tai eläimen omistajasta johtuen. Siitä huolimatta eläimen hyvinvoinnista ei saa tinkiä. Onneksi samaan hoidolliseen lopputulokseen voi useimmiten päästä vähemmilläkin resursseilla tuottamatta turhaa kärsimystä.

Koira eläinlääkärissä

Thaimaa_koira

Tämä on meidän Training Centerin perusajatus: kouluttaa eläinlääkäreitä leikkaamaan ja hoitamaan eläimiä kaikissa olosuhteissa ja saatavilla olevilla resursseilla hyvinvoinnista tinkimättä. Lähestymistapa, jota harvemmin länsimaisissa (tai muissakaan) yliopistoissa huomioidaan. Suomi on tästä poikkeus ja olenkin ulkomailla työskenneltyäni huomannut kuinka tehokas ja käytännönläheinen suomalainen eläinlääkärikoulutus on. Etenkin suomalaiset kunnaneläinlääkärit ovat maailman ehdotonta huippua mitä tulee ongelmanratkaisukykyyn, suurien kokonaisuuksien hallintaan, rajoitetuilla resursseilla toimimiseen ja eläinten hyvinvoinnin ymmärtämiseen. Suomalaiset eläimenomistajat eivät ymmärrä mikä aarre heillä kunnaneläinlääkäreissä on. Suomalaista kunnaneläinlääkärisysteemiä ollaan nyt säästösyistä ajamassa alas ja tämä tulee merkittävästi heikentämään pienituloisten omistajien eläinten hyvinvointia ja lisäämään eläinsuojelutapausten määrää.

Eläinlääkärit

Kahden viikon kurssin aikana ehtii jo vaikuttamaan ihmisen ajatuksiin ja asenteisiin. WVS:llä on kaksi Training Centeriä, minun Thaimaan- Center ja Intian Training Center jota johtaa myös suomalainen eläinlääkäri, kollega ja ystävä Ilona Otter. Meidän kauttamme suomalaisesta eläinlääkärikoulutuksesta ja tavasta ajatella on tullut vientituote ja jo satoihin nuoriin eläinlääkäreihin ympäri maailmaa on kylvetty suomalaisen ajattelun siemen. Nämä eläinlääkärit tulevat uransa aikana vaikuttamaan tuhansien eläinten hyvinvointiin. On mahtava ajatus että ainakin osa näistä eläimistä välttyy turhalta kärsimykseltä sen ansiosta että olemme osaltamme onnistuneet muuttamaan nuorten eläinlääkäreiden ajattelua. 

Kommentit | Bloggarit: Maiju Tamminen Kirjoittanut: Teemu Räsänen


Kaikella rakkaudella: Suomi

Meillä on käynyt tämän vuoden puolella useampia eläinlääkärivapaaehtoisia, myös suomalaisia. On mielenkiintoista huomata kuinka tietyt ajatusmallit ovat yhteisiä samaa kansallisuutta edustaville ihmisille, vaikka tietenkään ei saisi yleistää. Parhaiten asian tietenkin huomaa, näin itsekin suomalaisena, niistä suomalaisista. Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on tunne että Suomi on minun elämästäni erillinen paikka jota en enää oikein tunne. Silti tunnistan yhä näitä suomalaiskansallisia ajatusmalleja joita itsellänikin oli kun olin enemmän sisällä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Koiranpentu_thaimaa

Suomalaisia jännittää tosi monet asiat. Esimerkiksi, että löytääkö taksi perille (kyllä se ennen pitkää ihan varmasti jollain keinolla löytää), onko nyt varmasti mukana tarpeeksi vettä (sitä saa kyllä lisää matkan varrelta koska paikallistenkin pitää juoda) ja olemmehan nyt varmasti lentokentällä ajoissa (parempi mennä neljä tuntia ennen lentoa että on varmasti aikaa vaikka se tarkoittaisi että pitää herätä neljältä aamulla). Jos jotain ei tiedetä, sitä ei varmasti kysytä, ainakaan paikallisilta koska siinä on se riski että jompikumpi ei ymmärrä toista (entäs sitten, uusi yritys). Vasta kun näen ihmisten tosissaan pohtivan näitä asioita huomaan itse muuttuneeni: tunnistan ajatukset mutta niitä ajatteli joku entinen minä joskus kauan sitten.

Koirat_elainlaakarit

Koira_nukkuu

Sama pätee tavallaan myös ammatin sisällä. Suomalaisia eläinlääkäreitä jännittää epävarmoissa olosuhteissa ja kun ei olekaan saatavilla sitä tuttua ja turvallista ruisleipää eli just sitä lääkemerkkiä mitä on tottunut kaikilla potilailla käyttämään. Uudet taudit, kamalat haavat ja kasvaimet jota ei ole ennen nähnyt on mielenkiintoisia mutta on vaikeaa ottaa kantaa hoitoon kun ei ole ennen nähnyt, toisaalta anatomia ja fysiologia on näilläkin koirilla ihan samanlainen ja taudinkuvauksen voi lukea kirjasta. Suomalais-tyypillinen ajattelu on vähän niin kuin että olisi ammatillisesti erikoistunut johonkin kapeaan erityisalaan: tietää, että kaikkea muutakin on olemassa mutta ei koe itselle tärkeänä oikeasti ymmärtää mitä ja mikä sen merkitys on tai miten sitä voisi lähestyä. Koska ei ikinä oikeastaan ole tarvetta.. Kaikella kunnioituksella suomalaisia ja erityisalojen osaajia kohtaan, teitäkin tarvitaan! ;)

Hurtta Lifeguard

Kommentit | Bloggarit: Maiju Tamminen Kirjoittanut: Teemu Räsänen

 

Esimerkki rokottamisen tärkeydestä

Koiratarhat ovat todella hankalia ympäristöja tautien leviämisen kannalta. Eläintiheys on suuri joten jos yksi koira saa jostain tarttuvan taudin, on leviämistä todella vaikea rajoittaa. Yksi tai kaksi koiraa voidaan vielä eristää mutta mikäli enemmän kuin muutama koira ehtii saamaan taudin, ovat kaikki tarhan koirat useimmiten vaarassa. Koirilla ei ole monia hengenvaarallisia tarttuvia tauteja, merkittävimmät ovat parvo (viruksen aiheuttama veriripuli) ja penikkatauti (viruksen aiheuttama hengitystie/neurologinen sairaus). Molempia tauteja vastaan on tehokkaat rokotteet minkä vuoksi tauteja ei juurikaan esiinny esimerkiksi Suomessa. Suomi on kuitenkin harvinaisuus, sillä monessa muussa maassa koirien omistajat eivät joko ole tietoisia tautien vaarallisuudesta tai rokottamisen tarpeellisuudesta tai eivät halua maksaa koirien rokottamisesta.

Thaimaassa parvo ja penikkatauti ovat hyvin yleisiä sillä rokotuskattavuus on pieni ja suurin osa omistetuistakin koirista liikkuu (ja lisääntyy) vapaasti laajoillakin alueilla. Kaikki koiratarhan koirat rokotetaan edellä mainittuja tauteja vastaan mutta suoja ei kaikkien yksilöiden kohdalla ole sataprosenttinen. Joulukuun blogipostauksessa esittelin Sheeban, koiran joka tuli hoidettavaksi pitkälle edenneen kapin takia. Kapi saatiin hallintaan ja Sheebasta näytti tulevan yksi onnekkaista jotka löytävät uuden kodin: Chiang Maissa asuva saksalainen pariskunta halusi adoptoida Sheeban. Toissapäivänä Sheeba oli huonovointinen eikä syönyt kunnolla. Tutkimme Sheeban, se oli erittäin kuivunut ja sillä oli veristä ripulia peräsuolessa. Pikatesti paljasti parvon. Uudet omistajat olivat ulkoiluttaneet Sheebaa eri paikoissa missä muita koiria ulkoilutetaan ja koska Sheeban vastustuskyky oli alentunut kapin takia ja rokotuksesta oli kulunut liian vähän aikaa, Sheeba sai parvon joltakulta kylän koiralta.

Sheeba oli ollut yhdessä pienemmässä aitauksessa noin kymmenen muun koiran kanssa ja käveleskellyt ympäriinsä alueella jossa pidetään esimerkiksi pieniä pentuja häkeissä. Sheeban aitauksesta on yhteys aitauksiin joissa on yhteensä noin 20 koiraa. Kuolleisuus parvoon ilman hoitoa on noin 90%, hoidon kanssa noin 30%  ja arvioilta 50 koiraa on mahdollisesti altistunut. Shelter on nyt suljettu, Sheeba tehohoidossa eikä yhtään koiraa voi lahtea eikä tulla shelteriin ainakaan kahteen viikkoon. Alkava viikko näyttää miten Sheeban (ja muiden koirien!) käy. Mitä tästä opimme? Tietämättömyys ja se ettei rokotteita ole kaikille saatavilla on asia erikseen. Sen sijaan on idiotismia jättää eläin (tai ihminen!) rokottamatta yhteiskunnassa missä tietoa ja rokotteita on. Tarttuvat taudit eivät ole hävinneet mihinkään eivätkä häviä ja rokottein vastustettavissa olevilta taudeilta välttyy vain rokottamalla.

Kuvat ovat massarabiesrokotuskampanjoista joita teemme 1-2 kertaa kuussa. Niistä lisää ensi kerralla!

Kommentit | Bloggarit: Maiju Tamminen Kirjoittanut: Teemu Räsänen


Shelteristä osa 2

“Hei, olen lomamatkalla Chiang Maissa ja asun …. Hotellissa. Hotellin takana on maa-alue ja olen kiinnittänyt huomiota siellä oleskeleviin koiriin. Koiria on 6-8 ja niillä on useita pentuja eikä niillä mielestäni ole omistajaa. Ainakin yksi emokoira on todella laiha ja koirat pitävät meteliä öisin. Voitteko tehdä jotain? Nämä koirat todella tarvitsevat apua!”

Thaimaa_koira

”Hyvä vastaanottaja, olen käymässä Chiang Maissa ja eräässä risteykessä minkä poikki kuljen joka päivä on huonossa kunnossa oleva koira joka on mahdollisesti jäänyt auton alle. Onko jotain mitä järjestönne voisi tehdä? Vein koiralle eilen ruokaa mutta se juoksi karkuun, käyn huomenna katsomassa onko se syönyt ruokaa jonka jätin. Jos voitte ottaa koiran, olen valmis vastaamaan kaikista kuluista.”

”… ja … teiden risteyksessä on jo monta viikkoa ollut huonokuntoinen, koditon koira. Miksi kukaan ei tee mitään? Teidän täytyy pelastaa koira ja etsiä sille uusi koti!”

Buddha_koira

Yllä olevat ovat esimerkkejä viesteistä, joita saamme joskus useita kymmeniä viikossa. Tavallisin tilanne, jossa perus ulkomaanmatkaaja joutuu tekemisiin paikallisen koiratarhan kanssa, on silloin, kun hän pyytää apua jollekin löytämälleen/näkemälleen koiralle. Useimmiten pyyntö sisältää oletuksen, että koira(t) voidaan tai ainakin että ne pitäisi hakea koiratarhaan ja pitää siellä tai etsiä niille uusi koti. Tämä on monen eläintenystävän mielestä kaikkien eläinsuojelujärjestöjen keskeinen velvollisuus. Useimmille ilmoittajille tulee yllätyksenä että uusien kotien löytyminen on kiven alla ja että vapaanakin olevilla koirilla on yleensä jo omistaja. Joskus hoito on jo aloitettu. Toki havainnoistaan on hyvä ilmoittaa mutta ei pidä pahastua jos eläinambulanssi ei kurvaa paikalle heti seuraavana päivänä.

Thaimaa_koira1

Thaimaa_koira2

Monesti käy niin että länsimainen turisti ihastuu johonkin suloiseen katukoiraan ja haluaa viedä sen kotiinsa. Käytännössä tämä toki onnistuu oikeastaan mistäpäin maailmaa tahansa, tosin prosessissa voi kestää jopa yli puoli vuotta. Meidän järjestö ei kuitenkaan tue näitä kansainvälisiä adoptioita useammastakin syystä. Suurimmassa osassa maailman maita on paljon kodittomia koiria omasta takaa. On eettisempää ja ekologisempaa tarjota koti jollekin niistä kuin lennättää täysin erilaiseen elämään ja ilmastoon tottunut katukoira toiselta puolen maapalloa. Useimmat länsimaat, etenkin pohjoismaat, ovat vapaita suurimmasta osasta tarttuvia eläintauteja jotka ovat hengenvaarallisia koirille ja usein myös ihmisille. On moraalisesti kestämätön ajatus ottaa riski tautien leviämisestä vain, koska haluaa tuntea itsensä hyväksi ihmiseksi ”pelastamalla” yhden katukoiran. Kliinisesti täysin terve koira voi olla tautien kantaja ja kantajuutta on täysin mahdotonta sulkea kokonaan pois. Kolmas ja minulle tärkein syy olla lähettämättä koiria meiltä maailmalle on antibiooteille vastustuskykyiset bakteerikannat. Olen tehnyt empiiristä tutkimusta shelterissämme ja tulokset ovat järkyttäviä. On antibiootteja, joille KAIKKI löydetyt bakteerit ovat vastustuskykyisiä ja on bakteerikantoja, jotka ovat vastustuskykyisiä KAIKILLE tutkituille antibiooteille. Haluaisitko tällaista bakteeria kantavan suloisen koiranpennun leikkimään omien lastesi kanssa?

DreamPetStoressa käynnissä TammiALE, klikkaa ja katso huimat tarjoukset >>

Kommentit | Bloggarit: Maiju Tamminen Kirjoittanut: Teemu Räsänen


Shelteristä osa 1

Ajattelin pyhittää muutaman seuraavan blogipostauksen aiheelle koiratarhat eli shelterit. Sen lisäksi, että olen meidän opetussairaalan johtaja, olen myös meidän shelterin pääeläinlääkäri. Minun lisäkseni eläinlääkäritiimissä on kolme Thaimaalaista eläinlääkäriä, yksi on työskennellyt shelterissä pidempään ja kaksi muuta palkattiin tänä syksynä kun opetussairaala aloitti toimintansa. Shelterissä työskentelee myös shelter director, Kanadalainen Jeanette, muuta Thai- henkilökuntaa 6kpl sekä määrittelemätön määrä pitkä- ja lyhytaikaisia vapaaehtoisia joista suurin osa länsimaalaisia.

Koiratarha

Shelterissä on tällä hetkellä tarkalleen ottaen 194 koiraa. Lisäksi meillä on koko ajan ”sisällä” potilaita, kodittomia koiria jotka on tuotu meille hoidettaviksi mutta jotka eivät ole varsinaisesti shelterkoiria vaan palautetaan aikanaan sinne mistä ne on alun perin pelastettu. Thaimaassa on kodittomien koirien kannalta sikäli hyvä tilanne että varsinaisia ”katukoiria” joista kukaan ei huolehdi on äärimmäisen vähän. Kodittomista koirista huolta pitävät buddhalaiset munkit temppeleissä sekä ”care takerit”, paikalliset ihmiset jotka ovat ottaneet määrän x kotinsa lähellä olevia koiria hoidettavakseen. Care takerit ruokkivat koiria ja toimittavat sairaita ja loukkaantuneita koiria eri järjestöille hoidettaviksi. Asiassa on kuitenkin toinenkin puoli, kodittomien koirien ruokkiminen nimittäin ylläpitää populaatiota ja antaa väärän viestin että on ok hylätä lemmikki kadulle, joku sen kuitenkin ruokkii. Thaimaassa matkaillessaan on siis syytä muistaa että irtokoiria ei missään tapauksessa kannata ruokkia, yleensä sillä tavalla tekee vain hallaa koirien hyvinvoinnille. On paras jättää irtokoirista huolehtiminen viranomaisille ja järjestöille jotka tekevät yhteistyötä pitkäjänteisesti kodittomien koirien määrän vähentämiseksi.

Koirat

Itse en kannata ajatusta koirien pitämisestä shelterissä sillä jokainen koira joka ”pelastetaan” kadulta jättää tilan uudelle koiralle joten koirien vangitseminen shelteriin ei ratkaise yhtään mitään. Toki koirasheltereitä pyörittävillä järjestöillä on usein merkittävä vaikutus yksittäisten koirien hyvinvoinnille mikäli koiraalle onnistutaan löytämään uusi, hyvä koti. Usein on valitettavasti kuitenkin niin että ensimmäisenä kodin löytävät kiltit nuoret koirat ja söpöt pennut. Jotkut koirat viettävät shelterissä käytännössä katsoen koko elämänsä. Tästä alkaa filosofinen pohdinta: onko koiran parempi elää samassa pienehkössä aitauksessa päivästä toiseen, vuosikausia, hyvin ruokittuna ja fyysisesti hoidettuna mutta ilman mahdollisuutta ”normaaliin” koiran elämään? Ihmisten ollessa kyseessä tällaisia paikkoja kutsutaan vankiloiksi. Vai olisiko kenties ollut parempi palauttaa koira kotiinsa kadulle missä sen ravinnonsaannista myös huolehditaan, se toimitetaan eläinlääkärille sen loukkaannuttua ja missä se saa elää toisten koirien kanssa sen kokoisessa ryhmässä kuin haluaa, saa olla rauhassa silloin kun haluaa ja saa sosialisoida ihmisten kanssa silloin kun haluaa? Mutta kenties elää lyhemmän aikaa.

Kuvissa oleva valkoinen koira on Sheeba, tyypillinen tapaus jossa muuten kaunis koira on hylätty vakavan iho-ongelman takia. Yleensä syynä on kapi joka on varsin hyvin hoidettavissa ja Sheeba löytänee helposti uuden kodin kunhan hoito saadaan loppuun!

Sheeba_koira

Sheeba_koira_1

Shelterin kotisivut löytyvät osoitteesta www.carefordogs.org

Kommentit | Bloggarit: Maiju Tamminen Kirjoittanut: Teemu Räsänen


Thaimaan norsuista

Kävimme työ- ja ystäväporukalla yhtenä lauantaina Elephant Nature Park- nimisessä paikassa. Elephant Nature Park on julmuuksilta pelastettujen norsujen turvasatama n. 60km Chiang Maista. Puistossa on tällä hetkellä 64 norsua joista neljä on syntynyt paikan päällä. Kaikki muut yksilöt on ostettu tai takavarikoitu entisiltä omistajiltaan. Yleisimpiä tapoja käyttää norsuja on raskaissa metsätöissä (tätä tapahtuu edelleen runsaasti esim. Myanmarissa), norsusafareilla ja kaduilla rahan kerjäämiseen turisteilta. Suurimmalla osalla norsuista on entisen elämän muistona pysyviä vammoja ja osa on jopa sokeita. Nyt norsujen suojelualueena toimivassa laaksossa norsut saavat olla ja ryhmäytyä vapaasti eikä niillä esim. ratsasteta.

Norsu

Norsu on Thaimaan kansalliseläin ja erityisessä asemassa. Sanotaan, että kaikki Thaimaan albiinonorsut ovat kuninkaan omaisuutta eikä niitä saa metsästää. Tosin mitään norsuja ei saa tätä nykyä metsästää mutta salametsästystä tapahtuu. Salametsästäjien tapana olikin harvinaisen albiinonorsun kohdatessaan ajaa se rajan yli esimerkiksi Myanmariin jossa norsun kaato oli nimellisesti sallittua. Tällä hetkellä Thaimaan villinorsukanta on hienoisessa kasvussa mutta elinympäristöjen pirstaloituminen on suurin vakava villinorsukannan elpymistä rajoittava tekijä.

Norsut

Jokaisen Thaimaan- ja muunkin Aasian maan matkaajan on hyvä tietää muutama seikka norsuista. Norsusafareita tarjotaan turisteille paljon ja moni sellaiselle lähteekin, onhan norsu upea eläin ja monesti pienempiä villieläimiä pääsee näkemään lähempää norsun selästä kuin jeepin kyydissä ollessa. Norsu ei kuitenkaan ole kesy eläin. Norsu voi muodostaa luottamussuhteen yhden ihmisen, mahoutin, kanssa. Kun norsu luottaa mahoutiinsa, saattaa se päästää tämän selkäänsä. Ainoa tapa saada norsu kantamaan selässään vieraita ihmisiä on saada se pelkäämään enemmän kieltäytymisen seurauksia kuin noita ihmisiä. Norsusafareilla käytetyt norsut on ”koulutettu” väkivalloin, ”their spirit is broken” kuten thaimaalaiset sanovat. Jokainen norsulla ratsastaja tukee osaltaan aina vaan uusien norsun poikasten riistoa äidiltään ja sitä fyysistä väkivaltaa jolla norsu saadaan tottelemaan. Monesti poikanen kuolee ”koulutuksen” aikana ja ne jotka selviävät eivät ole enää sielultaan norsuja.

Norsu_1

Mikäli norsut kiinnostavat, on Thaimaassa monia paikkoja joissa norsuilla ei ratsasteta mutta niitä voi muuten ihailla läheltä, niiden kanssa voi kävellä ja niitä voi pestä ja ruokkia. Suosittelen ottamaan selvää norsukohteesta ennen retken varaamista ja välttämään paikkoja joissa norsuilla ratsastetaan tai niillä teetetään muita temppuja. Yhtään enempää fyysisesti ja psyykkisesti nujerrettua norsua ei tarvita.

www.elephantnaturepark.org

Kommentit | Bloggarit: Maiju Tamminen Kirjoittanut: Teemu Räsänen


Vihdoinkin Thaimaassa!

Muutimme Thaimaahan 3-vuotiaan tyttäreni kanssa syyskuun puolenvälin paikkeilla. Työnantajani Worldwide Veterinary Service on perustamassa Thaimaan Chiang Maihin opetussairaalaa eläinlääkäreille, sen johdossa tulen nyt olemaan toistaiseksi. Rakennustyöt alkoivat huhtikuussa ja nyt kaikki alkaa olla melkein valmista. Itse leikkaussali on entinen asuintalon olohuone, yläkerrassa olevat makuuhuoneet ja suuri oleskelutila toimivat toimistona, laboratoriona, kirjastona ja luentotilana. On aina hyvä hyödyntää jo olemassa olevaa! Koirakennelit oli tosin rakennettava alusta asti.

Thaimaa_talo

Thaimaa_uima-allas

Opetussairaalan eli International Training Centerin (ITC) naapurissa on ehkä joillekin suomalaisillekin tuttu järjestö Care For Dogs ja heidän koirashelterinsä jossa on tällä hetkellä noin 200 koiraa. Chiang Main alueella ei ole pysyvää koirien sterilisaatio-ohjelmaa joten vaikka varsinaisia katukoiria on Thaimaassa vähemmän kuin vaikkapa Intiassa, syntyy täällä silti paljon koiria joita kukaan ei halua. Opetussairaalan perustamisen lisäksi otamme shelterin haltuumme ja tarkoitus on muuttaa se eräänlaiseksi mallisehlteriksi jossa voitaisiin järjestää koulutuksia aasialaisille ja muillekin shelterin pitämisestä. Valtaosa Aasiassa olevista koirasheltereistä on järkyttäviä paikkoja vaikka omistajat jollain tasolla tarkoittavat hyvää. Care For Dogs on onneksi hyvätasoinen shelter jossa käy paljon vapaaehtoisia hoitamassa ja ulkoiluttamassa koiria. Pitää kuitenkin muistaa, että missään päin maailmaa kodittomien koirien säilöminen sheltereissä tai tarhoissa ei ratkaise varsinaista ongelmaa millään tasolla: aina, kun kadulta otetaan koira pois, sinne vapautuu paikka uudelle koiralle. Ainoa keino vähentää kodittomien koirien määrää on rajoittaa niiden lisääntymistä ja samalla yrittää muuttaa vallitsevaa normia koirien pidosta siten, että koirien ei annettaisi ulkoilla vapaasti. Tämä on perimmältään myös ITC:n tavoite.

Thaimaa_talo

Thaimaa_koira

Joka vuosi syyskuun 28. päivä on World Rabies Day jonka tarkoitus on muistuttaa, että vesikauhuun kuolee edelleen noin 100 000 ihmistä joka vuosi ja että ainoa keino estää nämä kuolemat on rokottaa koirat rabiesta vastaan. Syyskuun 28. päivä on Louis Pasteur’n kuolinpäivä, sen lisäksi että hän kehitti maidon pastöroinnin, kehitti hän myös ensimmäisen rabiesrokotteen. Meillä oli ständi Chiang Main World Rabies Day- tapahtumassa.

World Rabies Day

Muun kuin turistiviisumin saaminen Thaimaahan on muuten yllättävän paperisodan takana ottaen huomioon kuinka helppoa tänne suomalaisena on päästä lomalle kun viisumia ei tarvita ollenkaan. Vaikka meillä on Thaimaalainen lakimies joka hoitaa kaikki asiat paikallisten viranomaisten kanssa on yhtä ja toista dokumenttia hankittava itse. Ja vaikka viisumi olisi voimassa kymmenen vuotta, on rekisteröidyttävä viranomaiselle aina kolmen kuukauden välein. Viisumissa on aina vaan yksi maahantulo ja vasta ensimmäisessä kolmen kuukauden rekisteröinnissä voidaan hakea ”multiple entry”- viisumia. Toinen vaihtoehto on anoa ”re-entry permit” joka kerta, kun haluaa lähteä ja palata taas. Vaivalloista!

ITC-tiimi

ITC:lla on Facebook-sivu, jossa päivittelen projektin etenemistä! Care For Dogs Foundation löytyy myös Facebookista.

Kommentit | Bloggarit: Maiju Tamminen Kirjoittanut: Teemu Räsänen


Opetushommia Nepalissa

Palasin juuri Suomeen oltuani vajaan kuukauden Nepalissa. Ensimmäiset puolitoista viikkoa kului suomalais-nepalilais-tansanialais-chileläis-filippiiniläisen Global Heatlth- projektin parissa (www.globalhealth.fi). Nepalissa järjestettiin aiheesta kolmen viikon mittainen kurssi jonka kolmisenkymmentä osallistujaa olivat edellä mainituista maista ja edustivat eri terveydenhuollon aloja: mukana oli ihmislääkäreitä, eläinlääkäreitä, hammaslääkäreitä, sairaanhoitajia ja kansanterveystyön (public health) ammattilaisia. Itse osallistuin kurssille luennoitsijan ominaisuudessa, pidin luennot aiheista zoonoosien vastustaminen ja ehkäisy, elintarvike- ja ympäristöhygienia sekä ”International partnerships in global health”.

Himalajan vuoristo
Himalajan vuoristo

Global Health- kurssiin kuului viikon käytännön jakso joka piti sisällään vierailuja paikallisiin terveydenhuollon yksiköihin ja erilaisiin järjestöihin. Vierailujen käytännön järjestelyt osoittautuivat odotettua hankalammiksi Nepalin epävakaan poliittisen tilanteen takia: yhtenä päivänä jouduimme turvautumaan poliisisaattueeseen jotta bussimme pääsi turvallisesti perille paikalliseen terveyskeskukseen! Yksi parhaista vierailuista oli visiitti ihmiskauppaa vastaan kamppailevaan ja tyttöjen ja naisten oikeuksia puolustavaan Maiti Nepaliin (www.maitinepal.org). Maiti Nepalin perustaja Anuradha Koirala on kansainvälisesti tunnustettu ihmisoikeusaktivisti ja vastaanotti vuonna 2010 ”CNN Hero of the Year”- palkinnon.

Maiti Nepal - Anuradha Koirala
Maiti Nepalin perustaja Anuradha Koirala

GH-kurssin jälkeen suuntasin Etelä-Nepaliin Chitwanin osavaltioon jossa järjestin työnantajani Worldwide Veterinary Servicen edustajana kahden viikon kirurgian kurssin Nepalilaisille eläinlääketieteen opiskelijoille. Eläinlääkäriopiskelijat Nepalissa eivät saa opiskeluaikanaan yhtään käytännön opetusta, etenkään pieneläimiin liittyen. Tämän takia vesikauhu on suuri ongelma Nepalissa. Silti eläinlääkärit joutuvat valmistuttuaan lähtemään ulkomaille lisäoppiin ja palaavat harvoin takaisin. Tavoitteemme on parantaa Nepalilaisten eläinlääkäreiden käytännön osaamista jotta he voisivat työskennellä Nepalissa. Tämä parantaisi sekä ihmisten että eläinten hyvinvointia sekä myös Nepalin taloutta.

Maiju Tamminen - Nepal

Nepal koirat

Nepalin epävakainen poliittinen tilanne johtuu siitä, että Nepalin perustuslakia ollaan juuri kirjoittamassa ja kaikki ryhmät (poliittiset, uskonnolliset, yhteiskunnalliset ym.) haluavat äänensä kuuluviin. Lakot ja ulkonaliikkumiskiellot vaikeuttivat myös kirurgian kurssin käytännön järjestämistä, mutta muuten hankaluuksia ei huomannut mitenkään. Nepalilaiset ovat aina erittäin ystävällisiä ja Nepal on ulkomaalaisille vierailijoille aina turvallinen. Nepal on yksi maailman köyhimmistä mutta myös kauneimmista maista. Sanonta ”You go to Nepal for the mountains but return for the people” pitää paikkansa: Himalajan vuoristo on uskomattoman kaunis mutta ei vedä vertoja Nepalilaisten ystävällisyydelle ja avulaisuudelle. Voin vain suositella Nepaliin matkustamista kaikille!

Nepal - Ihmiset

Kommentit | Bloggarit: Maiju Tamminen Kirjoittanut: Teemu Räsänen


Minusta ja Nepalin maanjäristyksestä

Kertoilenpa tässä ensimmäisessä postauksessa vähän itsestäni ja mitä olen tähän mennessä tehnyt.

Valmistuin eläinlääkäriksi Helsingin Yliopistosta keväällä 2010. Veri alkoi vetää kehitysmaatyöhön jo varhaisina opiskeluaikoina ja suoritin osan kliinisistä käytännön opinnoistani Intiassa. Sijoituspaikkana oli erinomaista työtä Intiassa tekevä järjestö nimeltä India Project for Animals and Nature eli IPAN (www.indiapan.org, www.ipan-kummit.fi) jonka johtohahmoja on niin ikään suomalainen eläinlääkäri Ilona Otter.

Valmistumiseni jälkeen työskentelin Suomessa useammassakin paikassa- vakituista työtä en halunnut ottaa vastaan jotta olisi ollut vapaus lähteä muihin maihin niin halutessani. Ilonan kautta sain hyviä kontakteja nykyiseen työnantajaani Worldwide Veterinary Serviceen ja ensimmäinen työpätkä heidän leivissään olikin Intiassa 2011. Tuon neljän kuukauden rupeaman jälkeen olen työskennellyt WVS:lle eri projekteissa Intiassa ja Nepalissa.

Nepalin maanjäristys

Yksi ikimuistoisimmista työkomennuksistani oli kriisityö Nepalissa huhtikuisen maanjäristyksen jälkeen. Matkustimme Nepaliin maateitse Intiasta Nepalilaisen kollegan, Dr. Sandeepin, kanssa noin viikko siitä ensimmäisestä, isosta järistyksestä. Koko maa oli silloin aivan sekaisin, kukaan ei ollut ottanut organisointivastuuta pelastustöistä eivätkä tavalliset Nepalilaiset tienneet mitä tehdä vaikka olisivat palavasti halunneet auttaa. Mikään Nepalissa ei ole kovin järjestäytynyttä ikinä (yksi maailman köyhimmistä maista kun on) mutta nyt puuttui se vähäkin suunnitelmallisuus. Siinä tilanteessa saimme mobilisoitua pitkäaikaisen yhteistyökumppanijärjestömme Himalayan Animal Rescue Trust eli HART (www.hartnepal.org) ja pääsimme järistyskeskuksen alueelle pieniin kyliin auttamaan sekä eläimiä että ihmisiä.

Nepalin maanjäristys

Nepalin maanjäristys - Lehmä sortuneen talon alla

Nepalin maanjäristys - Lehmä

Lehmä on Nepalissa kovin pyhä eläin, ei ainoastaan siksi että Hinduille lehmä on jumala vaan myös siksi, että yhä edelleen syrjäisillä vuoristoseuduilla lehmän maito saattaa olla yksi perheen harvoista ellei jopa ainoa proteiinin lähde; lehmä on amma, äiti. Perheet ovat isoja ja monilla on vain yksi lehmä. On siis sanomattakin selvää, että lehmän menetys voi helposti syöstä perheen äärimmäiseen köyhyyteen. Kovin kiitollisia olivat ne ihmiset jotka olivat menettäneet kirjaimellisesti kaiken muun mutta joiden lehmän onnistuimme pelastamaan. Sydäntä särkevää oli nähdä aikuisten miesten itkevän lehmän pää sylissään kun välillä jouduimme lopettamaan eläimen toivottoman ennusteen takia.

Nepalin maanjäristys - Piikki

Nepal on minulle yksi rakkaimmista maista joissa olen viettänyt aikaa. WVS:n projektit Nepalissa jatkuvat, tällä hetkellä olen Nepalin Chitwanissa valmistautumassa Nepalilaisille eläinlääketieteen opiskelijoille järjestettävään kirurgian kurssiin. Siitä mahdollisesti lisää tulevissa blogeissa!

Kommentit | Bloggarit: Maiju Tamminen Kirjoittanut: Teemu Räsänen

9 artikkeli(a)

Nouseva
Tilaa mahtavia tarjouksia sisältävä
Dreampetstoren uutiskirje tämän ikkunan kautta,
lähetämme etukoodin, jolla saat 3 päivän sisällä tekemääsi yli 39 € tilaukseen ILMAISEN TOIMITUKSEN.