Antibiootteja ei kannata syöttää turhaan myöskään lemmikeille – Antibioottiresistenssi on arkipäivää eläinlääkäreiden vastaanotoilla

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat arkipäivää eläinlääkäreiden vastaanotoilla.

Antibiootteja ei kannata syöttää turhaan myöskään lemmikeille

Lemmikkien omistajat tarvitsevat lisää tietoa lemmikkien lääkkeettömästä hoidosta ja antibioottiresistenssistä.

Asia selviää maa- ja metsätalousministeriön toteuttamasta kyselystä, jossa käsiteltiin sekä ihmisten että eläinten antibioottiresistenssiä.

– Tulosten perusteella eläinten omistajat tarvitsevat lisää tietoa antibioottiresistenssin leviämisestä sekä siitä, miten antibioottien käyttöä eläimille voidaan vähentää, toteaa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Nina Kaario.

Eläinlääkäri Sonja Westerholm Omaeläinklinikka Hämeenlinnasta kertoo, että valitettavasti lemmikkejä, jotka kantavat antibioottiresistenttiä bakteeria, tulee vastaan jatkuvasti.

– Tämän takia lemmikeille tehdään hoidon alussa testi resistenssistä.

Myöskään tapaukset, joissa mitkään antibiootit eivät enää tepsi, eivät ole täysin harvinaisia.

Mikä tahansa lemmikki voi kantaa resistenttiä bakteeria. Niin kauan kuin lemmikki ei sairasta, bakteeri ja sen resistenssi jäävät piiloon

Westerholm kertoo, että eläinlääkäreiden keskuudessa antibioottiresistenssistä keskustellaan paljon, ja siihen kiinnitetään huomiota myös hoidossa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että antibiootteja määrätään potilaalle vain silloin, kun niiden käyttö on perusteltua.

– Esimerkiksi ihopotilaat, joita meillä on paljon, hoidetaan ensisijaisesti paikallishoidolla. Myös koirilla yleinen kennelyskä hoidetaan ilman antibiootteja.

Eläinlääkäri voi määrätä ihotulehduksiin hoitopesuja. Ne ovat työläämpiä kuin lääkekuurin syöttäminen mutta varjelevat samalla mikrobilääkkeiden tehoa.

Maa- ja metsätalousministeriön kyselyn mukaan suurin osa lemmikinomistajista haluaa lemmikkinsä paranevan mahdollisimman nopeasti. Suomalaisista lemmikinomistajista vain runsas viidennes oli halukas odottamaan muutaman ylimääräisen päivän ennen mahdollisen antibioottihoidon aloittamista.

– Antibioottien käyttäminen vain silloin, kun se on välttämätöntä, saattaa tarkoittaa samalla sitä, että joissakin tapauksissa eläimen paraneminen voi viedä hieman pitemmän ajan ja edellyttää hieman enemmän hoitotoimenpiteitä kotona, eläinlääkintöylitarkastaja Nina Kaario sanoo.

Westerholmin mukaan lemmikinomistajien tietoisuus antibioottiresistenssistä ja sen vaarallisuudesta on selvästi kasvanut esimerkiksi viiden vuoden takaiseen verrattuna. Omistajat myös kuuntelevat yleensä eläinlääkäriä asian suhteen.

– Omistajien on tärkeä tietää, että eläin pitää tutkia tarkkaan, ettei antibiootteja määrätä turhaan. Meidän pitää tietää mitä hoidamme.

Lähde: Hämeen Sanomat - HÄSA

Antibioottiresistenssi

Anbioottiresistentti bakteeri on resistentti yhtä tai useampaa sellaista antibioottia vastaan, jolla pystytään parantamaan bakteerin aiheuttama tauti.

Tällaisia bakteereja esiintyy sekä eläimillä että ihmisillä. Antibioottiresistenssi voi siirtyä bakteerin mukana myös eläimestä ihmiseen.

Lisääntyvä antibioottiresistenssi lisää ihmisten ja eläinten sairastavuutta, kuolleisuutta ja terveydenhuollon kustannuksia.

Antibioottiresistenssiä pyritään torjumaan antibioottien vastuullisella käytöllä, perushygienialla ja rokotuksilla.